Toiminnan esittely

Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö ry:llä on pitkä historia, yhdistys on perustettu 2.2.1949.

Kunnallisjärjestö on jakautunut maantieteellisiin alajaostoihin, paikallisyhdistyksiin (Hyrylä, Jokela, Kellokoski, Eteläinen ja nuorten osasto), joilla pyritään takaamaan, että toiminnassa on mukana luottamushenkilöitä ympäri Tuusulaa.

Kunnallisjärjestössä on edustajia jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Kokouksissa ovat lisäksi läsnä paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä valtuustosta että kunnanhallituksesta edustajat.

V.2015 uudistetaan Tuusulan Keskustan paikallisyhdistysrakennetta siten, että Kellokosken ja Jokelan paikallisyhdistykset muodostavat yhden yhteisen Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistyksen. Yhdistymisen tavoitteena on saada Pohjois-Tuusulaan monipuolista ja vahvaa keskustalaista ajattelua ja päätöksentekoa.

KESKUSTAN  TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖN LYHENNETTY HISTORIIKKI

 

Henkilöitä

Maalaisliiton Tuusulan kunnallisjärjestö perustettiin 3.3.1948 (Keskustapuolueeksi v. 1965 ja Suomen Keskustaksi v. 1998).  Tuusula oli silloin aikalailla erilainen kuin tänään. Väestömäärä  ja elinkeinorakenne olivat tyystin erilaisia, mutta myös maantieteellisesti  Tuusula poikkesi tästä päivästä. Siihen kuului Järvenpää (erosi v. 1951), mutta osa  Jokelaa oli vielä silloin Hyvinkäätä (liitettiin v. 1974).  

Kunnallisjärjestön tehtävänä oli toimia kunnassa eri  osastojen yhteistyöelimenä.   Valitettavasti alkuvuosien pöytäkirjat ovat kadoksissa, joten aivan varmuutta alkuaikojen henkilöistä ei ole. Se on kuitenkin selvää, että alkuaikoina puheenjohtajina toimivat maanviljelijät Viljo Mantere ja Uuno Moisio. Vuonna 1980 puheenjohtajaksi tuli  Kunnallisopiston silloinen johtaja Simo Hakamäki. Hakamäki hoiti tehtävää kolme vuotta,  jonka jälkeen yhden vuoden ajan  pj:na toimi  mv. Tauno Lamberg. Vuosina 1985 – 2005  pj:na oli Jukka Kaikkonen, v. 2006 – 2007 Anu Åberg , Irina Havinmaa 2008, Salme Nepponen 2009 - 2013 ja vuodesta 2014 oli Ari Nyman. Salme Nepponen valittiin uudelleen v.2015 alkaen. Sihteerit ovat vaihtuneet huomattavasti useammin. Pitkäaikaisesti  sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet kuitenkin mm. Antti Töyrymäki, Leena Väyrynen, Marja Kolehmainen, Kaija Haapamäki, Irina Havinmaa ja Reetta Niemi. Tällä hetkellä sihteerinä on Leena Väyrynen.   Vaalipäällikkönä ovat toimineet mm.  Uuno Moisio, Jukka Kaikkonen, Martti Väyrynen ja Timo Huhtaluoma.  Edellämainittujen lisäksi on johtokunnan toiminnassa ollut mukana monia muitakin henkilöitä.  Kunnanhallituksessa ovat toimineet ainakin Lauri Kuusisto, Olavi Niemikoski, Leena Väyrynen, Antti Kaikkonen, Annukka Kiviranta-Koivisto, Timo Huhtaluoma, Sinikka Jäättenmäki-Laari,  Irina Havinmaa, Salme Nepponen, Pentti Mattila,  Ari Nyman ja Kirsi Viitanen.

 

Vaalimenestys

Keskustan kannatus riitti Uudellamaalla useiden vuosikymmenien ajan  vain kahteen eduskuntapaikkaan. Kerran tiputtiin jopa yhteen (v. 1983).  ”Alkuperäisiä” tuusulalaisia ei näinä aikoina eduskuntaan päässyt. Siirtokarjalaisena Tuusulan Hyrylään muuttanut  legendaarinen Juho Niukkanen oli kuitenkin Tuusulasta eduskunnassa v. 1951 - 54.  Seuraavakin Tuusulasta eduskuntaan valittu oli luonut uraa jo muualla. Kyseessä oli  Paavo Väyrynen,  joka  osti asunnon Mäyräojalta. Hän meni eduskuntaan Suomen suurimmalla äänimäärällä v. 1991. Samalla nousi Keskustan edustajien lukumäärä Uudellamaalla ensi kerran neljään.  Väyrynen tuli valituksi eduskuntaan Tuusulasta myös 1995 mutta valittiin  Euroopan Parlamenttiin, jossa hän sitten toimikin.  Sittemmin hän siirtyi asumaan Keminmaalle. Paavo Väyrynen oli mukana mm. vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän jäi kolmanneksi mutta sai silti melko hyvän tuloksen.

V. 2003 nousi eduskuntaan lähes paljasjalkainen tuusulalainen  Antti Kaikkonen  ja uudestaan v. 2007.  Viime aikojen  eduskuntavaalimenestystä voidaankin  pitää suhteellisen hyvänä, sillä viime vaaleissa joka viides (19,5%) tuusulalainen äänestäjä antoi äänen keskustan ehdokkaalle. Samankaltainen taso on ollut myös presidentin vaaleissa. Hallituksessa olo aiheutti tappion eduskuntavaleissa vuoden 2011.  Perussuomalaisilla oli huomattava menestys ”jytky”. Antti Kaikkonen pääsi kuitenkin kolmannelle kaudella.

V.2015 eduskuntavaaleissa Keskustalla oli hyvä menestys. Uudeltamaalta eduskuntaan tuli valituksi neljä edustajaa. Antti Kaikkonen sai 10617 ääntä. Tuusulan tulos oli Keskustalle kaikkien aikojen paras, 20,1% äänistä. Tuusulan osuus on noussut, mutta äänimääriin vaikuttaa myös valtakunnallinen heilahtelu. Tuusulan äänimäärissä on siis noustu jo 20%:n tasolle. Samankaltainen taso on ollut myös presidentin vaaleissa.

Puolueen pj Juha Sipilä nousi pääministeriksi. Antti Kaikkonen sai Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan pestin.

Kunnallisvaaleissa  on kuitenkin menestytty selvästi heikommin .  Siihen on varmasti monia syitä. Yksi tekijä on, Tuusulassa pitkään toiminut erilaisilla nimillä suuri ”sitoutumattomien” ryhmä,  joka on onnistunut keräämään ääniä, joista osa epäilemättä äänestää valtiollisissa vaaleissa Keskustaa. Meiltä on puuttunut myös sellaisia näkyviä ehdokkaita, jotka keräisivät tänne muuttavien ääniä .  Näkyvyyden ja toiminnan tehostamisen tarvetta siis jatkuvasti on. Positiivista on kuitenkin, että myös näissä vaaleissa ollaan päästy viime vaaleissa eteenpäin.  Aina 90-luvulle saakka  valtuustossa oli Keskustalta pari edustajaa, viime vaaleissa lukumäärä on ollut  4 – 6.

 

Eduskunta- ja kunnallisvaalien tuloksia menneiltä vuosilta

Eduskuntavaalit

v.1972   1975   1979   1983   1987   1991  1995  1999  2003     2007  2011  

     747    1037    904     974     950    2262  1619  2043  3271     3484  2015    

v. 2015

    4148

Kunnallisvaalit

v.1972   1976   1980   1984   1988   1992   1996   2000   2004   2008  2012

      680     743      746     794    1043   1031    888   1353   1752   2079  1595

                                                                                                        

Jukka Kaikkonen  6.11.2013/21.9.2015