Toiminnan esittely

Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö ry:llä on pitkä historia, yhdistys on perustettu 2.2.1949.

Kunnallisjärjestö on jakautunut maantieteellisiin alajaostoihin, paikallisyhdistyksiin (Hyrylä, Jokela, Kellokoski, Eteläinen ja nuorten osasto), joilla pyritään takaamaan, että toiminnassa on mukana luottamushenkilöitä ympäri Tuusulaa.

Kunnallisjärjestössä on edustajia jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Kokouksissa ovat lisäksi läsnä paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä valtuustosta että kunnanhallituksesta edustajat.

V.2015 uudistetaan Tuusulan Keskustan paikallisyhdistysrakennetta siten, että Kellokosken ja Jokelan paikallisyhdistykset muodostavat yhden yhteisen Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistyksen. Yhdistymisen tavoitteena on saada Pohjois-Tuusulaan monipuolista ja vahvaa keskustalaista ajattelua ja päätöksentekoa.

 

 

KESKUSTAN TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖN LYHENNETTY HISTORIIKKI

1948 – 2020

 

Henkilöitä

Maalaisliiton Tuusulan kunnallisjärjestö perustettiin 3.3.1948 ja järjestö vahvistettiin 2.2.1949. Nimi muutettiin Keskustapuolueeksi v. 1965 ja Suomen Keskustaksi v. 1998.

Tuusula oli silloin erilainen kuin tänään. Väestömäärä ja elinkeinorakenne olivat tyystin erilaisia mutta myös maantieteellisesti. Tuusula poikkesi tästä päivästä. Siihen kuului Järvenpää (erosi v. 1951), mutta osa Jokelaa oli vielä silloin Hyvinkäätä (liitettiin v. 1974).  

Kunnallisjärjestön tehtävänä on toimia kunnassa kolmen eri paikallisyhdistyksen ja valtuutettujen yhteistyöelimenä. Valitettavasti alkuvuosien pöytäkirjat ovat kadoksissa, joten aivan varmuutta alkuaikojen henkilöistä ei ole. Se on kuitenkin selvää, että alkuaikoina puheenjohtajina toimivat maanviljelijät Viljo Mantere ja Uuno Moisio. Merkittäviä järjestelijöitä olivat todennäköisesti Jouko Mantere, Mauno Nurminen ja Matti Jyske.  Vuonna 1980 puheenjohtajaksi tuli Kunnallisopiston silloinen johtaja Simo Hakamäki. Hakamäki hoiti tehtävää kolme vuotta, jonka jälkeen yhden vuoden ajan pj:na toimi mv. Tauno Lamberg. Vuosina 1985 – 2005 pj:na oli Jukka Kaikkonen, v. 2006 – 2007 Anu Åberg , Irina Havinmaa 2008, Salme Nepponen 2009 - 2013 ja vuonna 2014 oli Ari Nyman. Sitten Salme Nepponen, vuoden 2018 Jari Raita ja vuodesta 2019 jälleen Salme Nepponen.  

Pitkäaikaisesti sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet kuitenkin mm. Antti Töyrymäki, Leena Väyrynen, Marja Kolehmainen, Kaija Haapamäki, Irina Havinmaa, Reetta Niemi ja Taina Ketvel. Nyt sihteerinä on Maritta Mitronen.  Vaalipäällikkönä ovat toimineet mm.  Uuno Moisio, Jukka Kaikkonen, Martti Väyrynen ja Timo Huhtaluoma.  Edellä mainittujen lisäksi kunnallisjärjestön johtokunnan (nykyisin hallitus) toiminnassa on ollut mukana monia muitakin henkilöitä. Anu Åberg on hoitanut www.tuusulankeskusta.fi verkkosivuja. Paikallisyhdistyksillä on omat verkkosivuvastaavansa.

Kunnanhallituksessa ovat toimineet ainakin Lauri Kuusisto, Olavi Niemikoski, Leena Väyrynen, Antti Kaikkonen, Annukka Kiviranta-Koivisto, Timo Huhtaluoma, Sinikka Jäättenmäki-Laari, Irina Havinmaa, Salme Nepponen, Pentti Mattila, Ari Nyman, Satu Heikkilä  ja Kirsi Viitanen.

Vuosien mittaan paikallisyhdistykset ovat muuttuneet. Tällä hetkellä ,v. 2020 kunnallisjärjestöön kuuluvat Eteläinen, Hyrylän ja Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistykset.

Vaalimenestys

Keskustan kannatus riitti Uudellamaalla useiden vuosikymmenien ajan vain kahteen eduskuntapaikkaan. Kerran pudottiin jopa yhteen (v. 1983).  ”Alkuperäisiä” tuusulalaisia ei näinä aikoina eduskuntaan päässyt. Siirtokarjalaisena Tuusulan Hyrylään muuttanut legendaarinen Juho Niukkanen oli kuitenkin Tuusulasta eduskunnassa vuosina 1951 - 1954. 

Seuraavakin Tuusulasta eduskuntaan valittu oli luonut uraa jo muualla. Kyseessä oli Paavo Väyrynen, joka osti v.1989 asunnon Mäyräojalta. Hän meni eduskuntaan Suomen suurimmalla äänimäärällä v. 1991. Samalla nousi Keskustan edustajien lukumäärä Uudellamaalla ensi kerran neljään.  Väyrynen tuli valituksi eduskuntaan Tuusulasta myös 1995 mutta valittiin Euroopan Parlamenttiin, jossa hän sitten on ollutkin mukana.  Sittemmin hän siirtyi asumaan Keminmaalle. Paavo Väyrynen oli mukana mm. vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän jäi kolmanneksi mutta sai silti melko hyvän tuloksen. Sittemmin Paavo Väyrynen erosi puolueesta v. 2018 ja liittyi uudelleen v. 2019.

Vuonna 2003 eduskuntaan nousi lähes paljasjalkainen tuusulalainen Antti Kaikkonen ja saman hän teki myös seuraavissa vaaleissa v. 2007.  Hallituksessa mukana olo aiheutti Keskustalle tappion eduskuntavaleissa vuoden 2011.  Kaikkonen pääsi eduskuntaan, mutta Uudeltamaalta esim. Paavo Väyrynen putosi noissa vaaleissa eduskunnasta. Vuoden 2015 vaalit menivät hyvin. Keskustalaisten osuus oli Tuusulassa 20,1%. Vuonna 2019 Kaikkonen sai hyvän tuloksen ja valittiin myös puolustusministeriksi. Puolueena Keskusta hävisi kuitenkin valtakunnallisesti.

Kunnallisvaaleissa on menestytty selvästi huonommin. Syitä on varmasti monia. Yksi tekijä Tuusulassa on pitkään toiminut erilaisilla nimillä suuri ”sitoutumattomien” ryhmä. Tämä ryhmä on onnistunut keräämään ääniä, joista osa epäilemättä äänestää valtiollisissa vaaleissa Keskustaa. Meiltä on puuttunut myös sellaisia näkyviä ehdokkaita, jotka keräisivät tänne muuttavien ääniä.  Näkyvyyden ja toiminnan tehostamisen tarvetta siis on. Positiivista on kuitenkin, että myös näissä vaaleissa ollaan päästy viime vaaleissa eteenpäin.  Aina 90-luvulle saakka valtuustossa oli keskustalta pari edustajaa, viime vaaleissa lukumäärä on ollut  4 – 6. Nyt on viisi paikkaa. Nyt valtuutettuina ovat Satu Heikkilä, Taina Ketvel, Anu Åberg, Antti Kaikkonen ja Ari Nyman. Kunnanhallituksen varsinaisina jäseninä ovat Satu Heikkilä ja Pentti Mattila. Heidän varallaan ovat Salme Nepponen ja Ari Nyman.

Tuusulan Keskustan valtuutetut ovat toimineet yhteistyössä Rkp:n ja KD:n valtuustoryhmien kanssa muodostaen yhdessä nk. valtuuston keskiryhmän.

Luottamushenkilöpaikkoja lautakuntiin on saatu kokonaisäänimäärän suhteessa. Kuntavaalien jälkeen Tuusulan Keskusta ei ole sitoutunut nk. pormestariohjelmaan (valtuusto-ohjelma), joka oli käsikirjoitettu nk. isojen poliittisten ryhmien tavoitteiden pohjalta.

 

Eduskunta- ja kunnallisvaalien tuloksia menneiltä vuosilta

Eduskuntavaalit (ylempi rivi vuodet, alempi rivi äänimäärit)

1972   1975   1979   1983   1987   1991  1995  1999  2003     2007  2011   2015  2019

 747    1037    904     974     950    2262  1619  2043  3271     3484  2016   4184   2615

 

Kunnallisvaalit

1972   1976   1980   1984   1988   1992   1996   2000   2004   2008   2012  2017

 680     743      746     794    1043   1031    888   1353   1752   2079   1595 1887

 

Muita vaaleja

Presidentinvaaleissa on oltu tietysti mukana, mutta etenkin henkilöäänet vaihtelevat ja keskustalaiset eivät ole pitkään aikaan onnistuneet.

Kirkkovaltuustoja varten perustettiin 2014 ”oma ryhmä” Kirkko Keskellä Arkea. Siinä on keskustalasia, mutta muutkin voivat liittyä. Tulokset ovat olleet melko hyvät ja edustajia on eri toimikunnissa. Vuonna 2014 saatiin viisi valtuutettua ja v. 2018 kuusi valtuutettua (kaikki yhteensä 33 valtuutettua)

                                                                                     

Jukka Kaikkonen 23.6.2020